Harris

Harris tuntuu olevan monella tapaa äitinsä Täplän kaltainen. Hän on sydämellinen ja iloinen suhtautuen rakastavaisesti koko perheeseen. Harris on hiukan pidättyväinen eikä juokse joukon ensimmäisenä, kun kuljetaan uusia polkuja. Tutuilla poluilla kyllä vauhtia riittää ja Harris riekkuu siinä missä muutkin. Myös Harriksen ruumiinrakenne on pyöreähkö, kuten äitinsäkin. Näyttäisi, että Harrikselta löytyy taipumusta hiirijahtiin. Ainakin ensi kohtaaminen loukusta löytyneen hiiren kanssa päätyi siihen, että sain poimia hiiren hännän Harriksen suusta parempien palasten jo upottua pikkumassuun... Ja tässä vaiheessa neidillä oli ikää vasta reipas 8 viikkoa. Myös 'tokoilu' tuntuu olevan kovasti Harriksen mieleen. Tästä tehtäneen siis laumaan uusi rally-toko -koira :-)

Harris ensimmäisissä rally-toko-kisoissaan 16.12.2017 Saarijärvellä. Ikä 1 v ja 6 pvää.

Copyright Tanja Pulkkinen

Ja kun ikää tulee lisää, näyttää tämä typykkä valloittavan lajin toisensa jälkeen. Agility on aloitettu ja se on ihan super-ihanaa neidin mielestä! Ensin putki oli vähän kammotus, mutta kun mamma näytti mallia putken läpimenoon, niin tyttö hiippaili perässä. Nyt sitten neitiä ei meinaakaan saada enää laisinkaan pysymään putkista poissa. Tuntuu sille, että agility se vasta onkin Harriksen oma laji... Toki siellä on vielä keinu- ja puomi-ylitettävinä. Niitä ei ole edes yritetty vielä. Antaa tytön kasvaa ja reipastua...

18.3.2018 Hartsuli lähti viimehetken päähänpistosta mukaan Korpilahden näyttelyyn. Vähän arvelutti, miten mahtaa antautua tuomarin tutkittavaksi. Ja olihan se jännä paikka. Aikalailla neitiä hirvitti, mutta hyvin sieti! Muutoin sitten pikku-prinsessa jättikin varjoonsa niin Reea-siskonsa kuin valio-mammansa, jotka kehässä myös pyörähtivät. Loppukisa käytiin sitten omaa veljeä, Kasperia, vastaan. Taisi olla tuomarille vaikea valinta, mutta niin kävi, että junnu-neidistämme tuli ROP ja veikasta VSP.

Harriksen elämään on mahtunut myös haasteita. Juuri kun arasta koira-neidosta saatiin rakennettua kohtuu luottavainen ja iloinen tyttönen, hajosi 1,5-vuotiaana vasemman takajalan ristiside. Jalka korjattiin leikkauksella ja kivuliaiden lääkärikäyntien traumat saatiin korjattua päänupista :-) Elämä ja harrastukset jatkuivat. Sitten 5,5 vuotiaan napsahti ristiside oikeasta takajalasta. Lääkärin mielipide oli, ettei rakenteellinen heikkous ole todennäköinen selittävä tekijä, koska väliä näillä kahdella tapaturmalla oli kuitenkin lähes neljä vuotta. Harris on takajaloistaan myös hyvin kulmautunut, joten rakennekaan ei pitäisi altistaa tälle vaivalle. Kummassakin tilanteessa on ollut mahdollista (en nähnyt kumpaakaan), että koira on hypännyt / tippunut kohtuu korkealta (n. 1,5 m). No nyt on molempien ristisiteiden tilalla metallia ja uutta luutta, joten enää ei sitä operaatiota tarvitse Harriksen kestää :-) Harris on toipunut näistä operaatioista kertakaikkisen hienosti ja reilun puolen vuoden päästä jälkimmäisestä leikkauksesta palasimme Harrikselle rakkaan agilityn pariin. Neiti on jopa aloittanut kilpailu-uransakin tässä lajissa vasta nyt 6- vuotiaana, ensi alkuun kevyemmällä hyppyradalla, jota jalat kestävät hyvin nykyään :-)