Koirat‎ > ‎

Täplä


Täplä seisoo hiekkakentän laidassa kesällä 2015

Syntynyt  22.6.2011
RotuKooikerhondje
Sukupuoli Narttu
TittelitFI MVA, RTK2
Muut saavutuksetMejä AVO2 
Tiedot KoiranetissäLöytyvät täältä
Korkeus  36-37 cm (agi-mittaus 7.4.2018)


Luonne

Täplä on sydämellinen, herkkä ja erittäin oppivainen. Ystävystyttyään ihmisen kanssa, se rakastaa tätä koko sydämestään. Täplä on aina valmis lähtemään mukaani mihin vain ja milloin vain. Paljon me olemme yhdessä kulkeneetkin.

Täplän haasteita on äänenkäyttö. Toisinaan kutsunkin häntä höpöttäjäksi. Huomatessaan jotain poikkeavaa tai muuten vain sen mielestä ihmeellistä, ilmoittaa Täplä siitä aina haukkuen. Tämä saa oloni toisinaan vaivautumaan, viimeeksi kodin Terrassa seistessämme kassojen luona ja neidin huomattua liukuovissa olevat isot koirien päät, jotka kulkivat ovien mukana ees-taas. 

Mutta antaapa kuvien kertoa lisää...

Ei mikään hienohelma
Tämä tyttö ei ole ollut mikään hienohelma, eikä sellaiseksi taida tullakaan. Ennen tätä kuvaa oltiin oltu yhdessä kasvimaata kunnostamassa. Ja yhä edelleen 4-vuotiaana neiti kyllä käy talsimassa eteen osuvat vesilätäköt keskeltä läpi vaikka vierestäkin pääsisi... Onneksi turkki on hyvin helppohoitoinen ja jos kurat saa pihalla kuivua, niin itsekseen ne sieltä alaskin varisevat.

Herkkusuu
Neiti on suuri herkkusuu. Harvoin tosin näin ehditään nautiskelemaan. Yleisempää on, että makupalan antajalta meinaa sormet lähteä mukana. Painonhallinta onkin yksi haasteitamme. Neiti kun tuntuu ahmivan silmilläänkin kilot vyötärölleen.

Polkujen kulkija
Metsäpoluilla vaeltelu yhdessä kanssani on Täplän rakkain harrastus. Ja tämä koira osaa kertoa, haluaako lenkille metsään vai katujen reunoja haistelemaan.

Hengarisuu
Erilaisten esineiden suuhun ottamista harjoittelimme pennusta asti, jotta siitä ei tulisi estettä esim. TOKO-kilpailuissa etenemisessä. Täplä onkin oppinut, että lattioilta kannattaa kerätä kaikki, mikä sinne ei kuulu. Se on varma tapa saada pientä herkkua!

Äidin kainalossa
Täplä osaa olla yksin kotona. Mutta onnellinen hän on saadessaan olla rakkaidensa lähellä!


Antaudun
Täplä on nöyrä läheisilleen ja yleisesti ihmisille. Harjakoiramme Daimi teki alusta asti selväksi, kuka koirista sanoo painavimman sanan. Mutta tiukan paikan tullen Täplä on kyllä valmis tosi taistoon jopa Daiminkin kanssa, jos siihen syytä on. Olen aivan varma, että Täplä antaisi kaikkensa minun puolestani, jos joku minua uhkaisi.

Hajutyössä
Jos on näkökyky tarkka, niin on kyllä nenäkin. Täplä on avannut minulle aivan uuden näkökulman koirien hajumaailmaan ja sen merkitykseen. Esim. savunhaju ulkona sai Täplän nuorena haukkuen minulle ilmaisemaan, että nyt on jotain ihmeellistä. Hiljalleen tyttö tottui siihen, että omakotitaloalueella haisee toisinaan savu eikä siitä tarvitse välittää.

Skarppina tarkkailupaikalla
Täplä hoitaa uskollisesti geeneistään löytyvää vahtikoiran roolia. Tähän kuuluu hyvien tarkkailupaikkojen valitseminen niin autossa kuin pihamaalla. Myös pihaa lähestyvät ihmiset tai muut metsän eläväiset ilmoitetaan aktiivisella haukunnalla. Mutta kyllä Täplä on senkin oppinut, että hotellissa yövyttäessä ei tarvitse kaikkia ääniä ilmoittaa. Alkuun ensimmäinen yö oli aina vähän levoton, mutta sen jälkeen uusi äänimaailma on tullut tutuksi ja nykyään nukutaan jo ensimmäinenkin yö sikeästi-makoisasti.

Autossa
Toisessa autossamme Täplä matkustaa hienosti takakontissa koiraverkon takana. Toisessa autossa ei ole varsinaista takakonttia eikä  alkuun ollut mitään verkkoakaan. Kumpikin koiristamme haluaisi seistä etupenkkien välissä, mutta turvallisuussyistä sitä ei tietenkään sallittu. Ja kun kumpikaan ei halua väistää toista, niin vaihtoehdoksi jäi vain tunkea oma pää sinne minne se mahtuu ja missä se saa olla :-D Täytyy sanoa, että Täplällä on kyllä mahtava sietokyky tuon Daimin suhteen! Käytännössä Daimi yleensä röhnöttää Täplän selän päällä ja etutassut niskassa tai jopa pään päällä... Tätä nykyä matkustus sujuu leppoisasti kangashäkeissä.

Touhuiluja

Ideologiamme on elää yhdessä tätä elämää. Mitään erityistä harrastusta ei Täplällä ole. Rally-tokoa treenaillaan, jos joskus muistetaan. Onneksi Täplä on hyvin nopea oppimaan ja olemmekin jo suorittaneet avoimen luokan ja ansainneet rally-tokon koulutustunnuksen 2 (RTK 2). Voittajaluokkassakin olemme käyneet, mutta haasteeksi on osoittautunut ohjaajan hervoton tarve käyttää käsiään ja ohjailla vähän liikaakin. Koira kyllä osaa, mutta ohjaaja ei! 

Koska Täplä on kuitenkin aktiivinen koira ja kaipaa tekemistä ja aivoille ajattelemista, olen pyrkinyt keksimään asioita, joita se voi tehdä arjessa päivittäin. Niinpä Täplä alkoi kotiapuloaisen uran jo ihan nuorena tyttönä. Kooikkeri onkin juuri sopivan kokoinen koira poimimaan pyykkejä koneesta (video on jo vanha ja huonolaatuinen, koeta kestää)...

Pyykit pois koneesta


Täplän kanssa on käyty kursseja ja opeteltu asioita niin teoriassa kuin käytännössä. Tässä olemme kuuntelemassa ruotsalaisen David Selinin luentoa koirista.

Luennolla


Opiskelemalla pääsee pitkälle urallaan... Täplä kierti myös mukanani organisoimassa freestyle-kisojen tulospalvelua ja pääsipä se kerran mikrofoniin haukkumaan kilpailijat palkintojenjakoonkin 'virallisena kisakoirana'. Tuolla reissulla saimme myös viilettää Rukan rinteitä moottorikelkan peräkelkassa, kun tulospalvelua siirrettiin rinteestä toiseen. Kyllä siinä oli laskettelijat ihastuksissaan, kun korvat hulmuten matkasimme. Siitä minulla ei vain valitettavasti ole kuvaa olemassa :(

Täplä tulostpalvelussa


Täplä on vallan ihastunut puisiin siltoihin, laitureihin ja muihin vastaaviin. Yksi hänen lempipaikkojaan onkin Haagan alppiruusupuisto Helsingissä. Siellä olemme usein vierailleet Hesanreissuillamme.

Alppiruusupuiston pitkospuilla


Reissuilla tulee aina myös nälkä, mutta ruoka on kyllä muutoinkin Täplän ehdottomasti suurin intohimo! Koska jaamme tämän kiintymyksen ruokaan, olemme tietysti harrastaneet myös yhteisiä ravintolareissuja. Nämä kuvat on elokuun 2014 Helsingin maailman voittaja -näyttelyn jälkeiseltä ruokatankkaukselta, jossa Täplälle tilattiin ihan oma sushi-valikoima.

Täplän sushilautanen

Täplä odottaa sushia suuhunsa
Ja täällä tamä toisaalla mainittu tilanne, jossa paluumatkalla Täplä keksi, että kassistani löytyy nugetteja matkaevääksi junaan...

Täplä on kaivanut kassista nugetteja


Ja maalla on tietysti koirien mielestä maailman paras paikka asua, kun saa touhuta ja oleilla vapaasti pihamaalla...

Frisbee leikkejä kesällä 2015


Varsinaiseksi työkseen Täplä vetää kanssani Ententellan Kimppakävelyitä ja toimii muutoinkin apuopena tilaisuuksissamme. Kimppakävelyille voi tulla harjoittelemaan koiransa kanssa muiden koirien seurassa rauhoittumista ja yhdessä kävelyä.

Täplä Kimppakävelyllä



Kesällä 2015 Täplä on edennyt urallaan jo rakennusvalvojaksi. Hän on kyllä seurannut työmaallamme jokaisen hiekanjyvän siirtämisen ja käynyt välillä ottamassa hajunäytteet sekä kasasta, että jo paikalleen kärrätystä hiekasta. 

Rakennusvalvontaa


Maallemuuttomme myötä Täplä on päässyt myös paremmin toteuttamaan pientä metsästäjän sieluaan. Viime kesänä se siivosi pihan pusikot pienistä jyrsijöistä. Ensin kuului puskasta ininää ja sitten homma olikin jo yht'äkkiä hoidettu. Totesin tyytyväisenä, ettei tähän taloon sitten kissaa tarvitakaan :-D Myös räksät saavat vauhdikkaan lähdön, jos erehtyvät pihamaallemme laskeutumaan. Täplällä on selvästi taipumusta ylös ajavan lintukoiran töihin. Tätä ominaisuutta olenkin vahvistanut ja suoritimme mieheni kanssa metsästyskortitkin, jotta voisimme laumana toteuttaa luomu-ruoanhankintaa. Mutta tähän mennessä ainokaisesta syksyisestä metsästyspäivästämme vuonna 2014 olivat tainneet pikkulinnut livertää etukäteen alueen kanalinnuille, kun kohdemetsästä ei löytynyt linnun lintua. Kerran Täplä kyllä kuusikossa pyöri ja touhusi siihen malliin, että siellä oli joku ollut ja tytöllä oli selvä ajatus, mitä tehdään, jos se joku löytyy. Mainittakoon, että yksi Täplän veljistä on puolestaan erikoistunut hirvenajoon! Kooikkeri pystyy siis ihan mihin vaan :-D

Vaikka haukku onkin Täplän käyttäytymisen haaste, niin en ole sitä kovin vakavasti yrittänyt poiskaan kitkeä. Onhan kooikkeri ollut rotuna nimenomaan vahtikoiran roolissakin hälyttämässä ongelmista. Ja maalla tuosta ominaisuudesta on ihan hyötyäkin. Se tuli todettua kaunis heinäkuinen rakennuspäivä, kun viisikiloinen harjakoiramme lötkötteli kaikessa rauhassa työmaan laitamilla. Yllättäen Täplä aloitti hurjan haukun taivaalle tuijottaen. Kääntyessäni katsomaan haukunnan kohdetta näin yllä liitelevän ison petolinnun. Lajitunnistukseen eivät taitomme riittäneet, mutta kyllä se olisi kevyesti kaniinin kokoisen harjakoiran ilmaan teimpaissut... Täplä sai kunnon kehut ja vielä muistutuksen, että juuri näin pitää kanojakin sitten tulevaisuudessa vahtia.

Daimi rentoutuu työmaan laitamilla, kun haukka saalistaaHaukka taivaalla

Meidän piti alkuun käydä vain yhdessä-kahdessa näyttelyssä katsomassa, mitä mieltä ne tuomarit oikein on neidistä. No hyvää mieltähän nuo olivat ja eihän sitä voinut lopettaa ennen kuin kaikki kolme sertä oli kasassa. Eipä siihen montaa näyttelyä tarvittu. Viidennen päätteeksi pääsimme juhlimaan Suomen muotovalion arvoa :-) Sen jälkeen on käyty hengailemassa näyttelyissä välillä kasvattajan iloksi ja välillä ihan vain Täplän iloksi. Rouva kun on aina innoissaan, kun jotain erilaista tapahtuu tai mennään uuteen paikkaan. Eikä minulla ollut sydäntä jättää Täplää kotiin silläkään kertaa, kun lähdimme hänen tyttösten ensimmäiseen näyttelyyn Korpilahdelle. Rouva kävi pokkaamassa sielä 18.3.2018 itselleen lausunnon: "Kookas narttu. Hyvät rungon mittasuhteet. Kuono-osa voisi lla aavistuksen lyhyempi. Etuosa saisi olla paremmin kulmautunut. Tiivis, vankka runko. Riittävät takakulmaukset. Oikea karvanlaatu. Pysty häntä. Liikkuu & esiintyy hyvin."  ERI, VAK1.

Comments